Logos Multilingual Portal

Select Language

a b d e f g h i j k l m n o p r s t u v z

abunkshaema, tjungaelxjtaema nae sharxjkadaematj ushadksats
José Ortega y Gasset
aerj avkuks lomanj maraesi esj putksanza ilae lomanaenj putksazanza nashamatj
José Martí
aerj esj parshi falu aschij ipotekanj maksumatj ezda
Giovanni Paolo II
aerj inae sodaf keljgaema istorijatnaenj jotkava mon sodasa tosa falu ansaek vkae nalxkijsj
Wilson Mizner
aerj lemnij varvaranniks mezae af son kojsanza
Michel de Montaigne
aerj lomanj uli esj eraefuns tevuts, antsek sae tevtj sonts afali kochka
Hermann Hesse
aerj luvaemanj tonadumasa azurundaj malastanj luvtnaenj arjsaemasj
Bertrand Russell
aerj luvij esj seljmaevijnj oturuxtnae shaehaeraenj oturks
Arthur Schopenhauer
Aerj pingae koda naeaen ezraj lomanj esj ardij kranzkaesa mon lotkan pichaedaems lomanaenj tinal kolga.
H.G. Wells
aerj staka praepalasta uli tjozhdae lisima, intaj nae aeljbavksu
H.L. Mencken
aerxjtaemasj monj maelaezaenj af kaepaedjsi, maelaezae kundams eraeshitj favkants pakshkats
Henri Cartier-Bresson
aeshaerj tae tjozhdaeshisj konanj marxta osal lomattj arjsijxtj sinj sembae tevsna molixtj lads
Victor Hugo
aevudjvtij sodavkssj minj osheraeksshinjkaenj pitnae tevdanza ash stama tev koda torpingae tev
Douglas Mattern
af lomanaenj arjsaema eraeviks, intaj koda kirxka son aschij lomanenj maeljsa
Ezra Pound
af aerjti ulij koda shnams prae mez sonj ulij jalgasj
Antoine de Saint-Exupéry
af ansaek valsa lomansj eraej, idnatonga pingsta pings teenza sashandij ansaek sinj esa prae tiraeshandums
Adlai Stevenson
af eraevij kitapnaenj pulxtams mezaerda maeljtsae mashftums kulturatj. Antsek karmaft lomattj lotkams sinj moramda
Ray Bradbury
af eraeviks sodamashisj mezegae af sodamada para
Lucius Annaeus Seneca
af maelaevtsasjk shitnae, maelaevtsasjk favtnae
Cesare Pavese
af pelaet taeninj shaehaerjtj ezda, kosa langanaetnaenj ash maelaem sinj kompjutersnan malaemdast bashka?
Harold Bloom
af saeshkava para taenjdi, konatnaenjdi pavazkaetj mezaegae maksums ash ni, koda saenjdi, konanj kaedjsta sonjteenza mezegae saevaems ash
Francisco de Quevedo y Villegas
af sharjxkadij kojnj sodajti uli koda muvurgavtuma-aralavtuma kadums kovs, kizas, sharxjkadij kojnj sodaj mashtij sonj kadums saeda lama pings
Evelle Younger
af sharxjkadaevaemasj - paek sidaesta vasaenjdaevij sotnaemasj lomattj jotka
Peter Benary
af shurasta uli koda vasjvtaems salajsj kona karmaj saelaenkshnaema salama tevtj
Miguel de Unamuno
af sodasasjk mezae marxtank erjsij. Va tae mezae erjsij marxtank
José Ortega y Gasset
af staka vasjkaftoms sembe lomattnenj sembe pings k'da reklamasj tsebärj, jarmaksjkä sati.
Joseph Levine
af veshaenjdaelaemajtj vestj apak vasaedaezj marxtan
Blaise Pascal
af vidaeshstanj ladaema vidaeshistanj torpingta saeda para
Desiderius Erasmus von Rotterdam
afkuks pavazsj tae kardafksftama esj jonj putomasj
Aristotle
afkuksshisj saj kuvaka arjsimatnaenj meljgae
Pablo Neruda
afkuksunj kitapsj tae af sae kitap konanj moraftsasjk, ina stama kitapsj kona minj moraftsamastj
Wystan Hugh Auden
afsatikssj pezsj präson
Ennio Flaiano
ahufnaenj kozaeshisna nae sinj shabasna, mezaerda sjupav lomanninj sonj alaenza-taedaenza
Massimo Troisi
aksha kundja tae lomanjtnalunj sjutsaesj. Aksha kundja, ansaek son, sonj praevijtskae, sonj arjsaezaevaemanza marxta tapazae sembae osheraema jurunza, kona vasaedaezj sonj kinza, kona kolazj perjfpaelaenj vitiunkstamans edi taeni tae paeljksijavtsj minaek aschaemanjkae tae planetsa
Susan Sontag
alaetnae arastj sinj kaedjjonksnan kaedjjonksaks
Henry David Thoreau
Amerika tae stama mastarsj kona af sodasi koza molij antsek sodasi mez eraevij saesjkims vishkae lasjkima paeljkstamasa.
Laurence J. Peter
Amerikanj Ajmaknaenj Sotkssa paekstamakudtnaenj putijxtj saeda lama tonavtnaemavastnaenj koraez.
Jesús Sepúlveda
anjtsek fkä mezjsa af vasjkafnevi - matorsj
Ugo Bernasconi
anjtsek inä lomattj tiixtj inä älbätjskt
François de La Rochefoucauld
ansaek ingaeldaf lomatnae keljgixtj tonavtnaems, langanaetnaenj maeljsna tonavtums
Edouard Le Berquier
ansaek jonjvtamati torpingae setjmaelmada maelaezanza tushandij: setjmaelma pingsta tsoratnae alaesnan kalmasazj, torpingsta alaetnae tsorasnan
Herodotus
ansaek korxtama veljdae valxt arsijxtj tsebaerjks, vidaeks edi kojnj vanijks kaeljvalsa
Alessandro Manzoni
ansaek lomanjtinalunj maeljsnan sharvtumasna shkasazj tinalutj saj pingaenj eraematj
Noam Chomsky
ansaek saendi ulij koda korxtams vidaetj kolga kiae af pelij kulums inksanza
José María Vargas Vila
ansaek saesjkijxtnae kochksijxtj torpingsta koj sravtijxtjю
Garry Wills
ansaek setjmaetj uli inaelma, sembae ilae lafchashisj
Alfred de Vigny
ansaek tonat falu sashandixtj meki, kit mezaerdanga kovga iztj tu
Antonio Machado
ansaek vikae afsatikssj ezda son izj mashta arams poshanks
Karl Kraus
ansaek vikae kirzhashi para, valunj kirzhashisj
Constancio Vigil
ansaek vikae tjuraema satuvij lomanj tinalti: tjuraemasj esj eraemans-aschaemans inksa
Isaac Asimov
arak sae polaftumaks ton uchsak shaehaerjtj esta
Mohandas Karamchad Gandhi
ärj natsijäsj raxsi ombotsätj langsa, sembä sinj vidäsna
Arthur Schopenhauer
ärj valsj - vasjkafnemasj, intai mezä ilädi valftoma?
Elias Canetti
arjsaemasj tae falu staka tevsj
Oskar Panizza
arjsaems palaezkadumasa af tokaf kadums paelaez pingsta sae paelaezkadumasj
Saul Bellow
arkeologtnae veshixtj af sodaftj, diplomattnae sjopsajxtj sodaftj
Thomas Pickering
arushinj kirjdaema: inj kaljdaev simanks ilaevavtumada
Aldous Huxley
arxtijsj tae lomanj kona arxtsi mezae misi. Erjmezsj mekalangt misi mezae arxtsi
Pablo Picasso
aschij ansaek vikae avkuks otsu filosofijanj kizaevks, tae esj praenj shavaemasj
Albert Camus
ash inaelma kosa shavashitj ash
Leo Tolstoy
ash keljgaema tarvadumavtuma eli tarvavtumavtuma
Henri François-Joseph de Régnier
ash ki setjmaelmandi, setjmaelmasj sons kisj
Mohandas Karamchad Gandhi
ash koda mims modatj konanj ezga lomattj molijxtj
Tashunka Witko
ash koda ozams kopurtsae langs mezaers ton af komat
Martin Luther King
ash koda saeda paek maraems savtumasj, apak maraek saeraedjkssj saeda paek
Alan Watts
ash koda vidaekstams tonavtnaef lomattj konat rakshatnaenj tarvavtsazj; kadk sinj putijxtj sinj eksperimett politikt edi kulaesjormadijxtj langs
Henrik Ibsen
ash lomanj konanj inksa eraevij avarjdims, jada konanj inksa eraevij sae af avarjdjtanza
Gabriel García Márquez
ash lomanjtnalsj. ulixtj bashka avat, alät, ulixtj tnalxt. azorkshisjkä mezevok af mashti tijems,anjtsek lomatnenj veldä, a lomatnendi erjavi pichedems esj kolgast
Margaret Thatcher
ash nalxksh valkstj ezda asu 'di tsebaerj vetae kizanj shabatnaendi 'di saeda ezrajndi. Taga sjormadijxtnaendi nuljnae sjadakizas kda pavazuvt
Gabriel García Márquez
ash sjuduma saeda otsu vijxtsa sravtumanj arjsaemada
Ezra Pound
ash stama lomanj kona mashtulj vikae shamats sharvtums esj praens langska ombatsae saeka pingsta lomanaenj tinalti, afi jukstazj kona shamats avkuksunj ja kona af
Nathaniel Hawthorne
Ash tonadkshnaemasj saeda para avkuks teorijada
Kurt Lewin
ashalxtj vkaevak para torpingae eli kaljdaev ladaema
Benjamin Franklin
ashat kaljdaev kasijkst eli kaljdaev lomattj. Ulixtj kaljdaev kasvtijxtj
Victor Hugo
ashat kavta lomattj konat moravtalaezj saeka kinigasj
Edmund Wilson
ashuvtnaenj jotksa paeljkstumat sae kozaelaetnaenj pavazasna
Eduardo Pérsico
asu korxtnimat lisixtj antsek taeftapt maelxtnaenj ezda kona kaljgudstj esj abundumants vijxtanzaftumasanza
Emil Cioran
asuvtama tonj erjaftsae mezaerda tonj ash tanjftsae sembae erjafanj kaznaenzandi
Emmanuel Wathelet
avati erävij ulims maziks alätnänj mäljsast tushändimanksa 'di jonftamaks alätnä tushändixtj mäljsanza
Coco Chanel
avatnä planetotj azoravasna, alätnä tosa azorondaixtj
Marilyn Monroe
Avkuks esjotaem ashij tona, kona mezaegae af uchsi.
Andrew Young
azhalakshisj lomanjti koda shtati laembaeshisj
Arthur Schopenhauer