Logos Multilingual Portal

Select Language

a b d e f g h i j k l m n o p r s t u v z

maelaemanjkae vikae vikaenj kolga, niljnae minj keljgtaema, af vikaet
Marcel Proust
maelizae kadums esjteene vidae troksams esj valxtnaenj
Paul Claudel
maeljtsae esjotjam eraems - makst ilae lomattnaendi esjotjam eraefsna
Carlo Dossi
maeljtsae tonadums - tonavtt
Marcus Tullius Cicero
maeljvtaemashisj tae pavazsj rizfu aschaems
Victor Hugo
maelxtnae-arjsaematnae parankshnaesamazj saenj esa minj af stamt kodamt meaelaenjkaelj, rahama jozha - saenj esa kodamt minj aschaetaema
Winston Churchill
maerjgaems 'nama' aerj kindigae aerj maezaenjdi sae stama koda af shisalaetj
Tahar Ben Jelloun
maez kulumada pelims? Tae sembaenj eraefsa inae otsu tev
Charles Frohman
Mafiasj taeninj kapitalismatj inae para kepaedjksats
Marlon Brando
mäljamonjktjama, polafni himerikonj formatnenj mäljamkudsnatama, kolaf vanomatnenj marsnotama
Jorge Luis Borges
marstanj kojsj ash. Sebae lomattj bashkat tae af aschij kojtj koraez
Fernando Pessoa
mashtij jontj sodaft koda povsj kaljdaev tonvtumada melae sjuljdaerjdaemanksa
Anna Freud
mashttama shkams antsaek maelaem veljdae
Alphonse Karr
mashtumashisj tae seenjdaemasj, kona eraefsj teetj maksij mezaerda ton takargadat
Judith Stern
mashtumashisj tae tjurjvtaemasj konanjdi sashandijxtj paek lama tjuraezjsa af taeaextj
Leo Longanesi
mashty lomattj osheraeftf lomannida karsha aschixtj
Albert Camus
mashumashisj tarvadums apak anzaek vkae tevsj konandi eraefsa eraevij tonadums
Vincent Van Gogh
mastaranj shumatj otsushins satij esj praens meljgae vanumanksa
Ronald Reagan
mastarjotkanj ravzha tevtnaenj jakavtijxtnaenj polgats af arjsaezj, kazaemsta osmavazae esj shaehaeraens kabulshida, pishtaenjshida edi kazhda paeshksae. Sinj kojvtuma otsulmasnandi eraevij putums pets taenikigae
Jean Ziegler
mastarlanganj ina tevt ersixjtj praeujsa
Oscar Wilde
Mastarlangs af vidae ansaek avkuksanj.
Fernando Pessoa
mastarlangsa kozaeshisj saj lomanjti af saenj ezda son saevaendij, ina saenj ezda son makssij
Henry Ward Beecher
mastarlangtj kaelinj arafnemats, kaeltj maelinj matorts
Eugenio Montale
mastarlanks javf kavtuva: vikae paelsj tae lomattj, konandi udumasna af saj saes mez sinj peksna vachstj, ilae paeljkssj tae tonat, konandi udumasna af saj saes mez sinj pelixtj naetnaenj ezda, konanj peksna vachstj
Paulo Freire
mastorlangsanj parshida sembaeda demokratijanj ansaek valkssj: aerj lomanjti ulij koda sonj kirjdaems
Bernard Pivot
melae sasj progressj, kona sembae mashvtuzj, nuljnae torpingta lama, saes mez torpingsj saevsi minj parshinjkae, progreskae saevaezj minj eraemanjkaenj kojnjkae
Bruno Ugolotti
mez shavsasjk lomamaenj shavixtnaenj? Naevtaems ilae lomatnaendi lomanaenj shavaemasj kaljdaev tevsj?
Norman Mailer
mezae af para puvuzti, tae af para meshti
Marcus Aelius Aurelius Antoninus
mezae joralinj mez sembae teft molizt fkae fkaenj meljgae, kaerjkssa, antsek arjsjan sae jarashtij sembaenj harmoniati antsek af eraefsa
Vincent Van Gogh
mezae povsj tevsj avat taeaenjdaelixtj teest eraevij nae tevtj tiaems kavkstj saes alaet arjsaest sinj taeaezj af paek. Pars tae af staka taeaems
Charlotte Whitton
mezae stamsj aerjmezjshisj? Praenj mishaenjdaemasj
Charles Baudelaire
mezae uli mekaeljtsaesj - kozhfsj eli mastarvajsj?
Anónimo
mezae vikae lomanj mashtij arjsaems ilae lomanj vestj mashtij noldams tevs
Jules Verne
mezaenj eraefunjkae ulaelj mezaerda minj sembae pelaelaemae asjkaelkst tiindaems?
Vincent Van Gogh
mezaera jorat esj praetsaenj pilaedims, kemak ton ilae lomattnaeda saeda jozhu
François de La Rochefoucauld
mezaera rizft kadtanza, mezaerda jorat arams kiks, afi mezaeks
Coco Chanel
mezaerashka komunistt arjsixtj mezaerda af komunistat ton fashistat. Tae af sharxjkadaevij saeka koda maerjgaems teetj mormon kda ton af katolikat
Jorge Luis Borges
Mezaerda asusj udij son vajmaesij.
Friedrich Wilhelm Nietzsche
mezaerda futbolpingsta karmastj mokshanda jafiaems snaerda saesjkijtj taechi Italijasa keljgsazj
Arrigo Sacchi
mezaerda kojnj sravtuma tifalj Shkajtj inksa eli esj mastaranksa ash stama kojnj sravtuma kodama af prostaefalj lomantnaenj jotksa
Tom Robbins
mezaerda kuljsa koda lomanj mar tsaepaj vikae lomanjti, mon uzhaeljdjsa: saj pingae mezaerda stama lomanj marsj sonj tisazj rahama vastaks. Tae aschij ansaek sonj eraema kuvalmants ezda
H.L. Mencken
mezaerda lomanj af vachaj, af palundij keljmaeda, af pelij mezjdavak, son araj af savtfaks
Ennio Flaiano
mezaerda maksan jarxtsambaelj anajxtnaenjdi, sinj marjgixtj monteenae inaeru. Mezaerda ina kizaevtsajnae mez sinj jarxtsambaelj ash, sinj maerjgixtj monteenae komunist
Hélder Câmara
mezaerda matuduvat - jukstasak praetsae, mezaerda sirxgazaet - ilaedvtasak praetsae
Jorge Luis Borges
Mezaerda minj saeradjtama minj karmatama sharxjkadaems minj af sjkamank, minj sotftama ilae kirjdaema marxta, konanj ezda minj javftama otsu tombasa: son af sodasamastj edi ash koda minj sodavtums sonj esa: tae minj ronganjkae.
Marcel Proust
Mezaerda otsu maelj sashandij shiraezan mon taeaenjdaen arxtuma tevsj.
Pablo Picasso
mezaerda polaksamasj kardamviijaftijti sharxjkadivi, sonj eraevi kardams
Karl Kraus
mezaerda praeuj ansaek kasij avanj peksa sonj ashat arjsaemat
Maurice Blanchot
mezaerda saesjkat ilaesj jumaftij
Lucius Annaeus Seneca
mezaerda shnatanza tae maeljs tushaendij, intaj sijak arjsikshnaet: kaeljgaetnixtj eli af?
Paul Cézanne
mezaerda teraevttama praenjke taeaems ilae lomanjks, minj karmatama kadums esj praenjkae ulaems
Ernst Jünger
mezaerda ton tsurbarunj sodamatsae arafttanza sumboraks, sodaza son af vidixtj
Robert Louis Stevenson
mezaerda tonaftat, tonaftt tonavtninjtaenj kavtuldums sembaenj esa ton tonavtsastj
José Ortega y Gasset
mezaerda UNESCO musi pingsj sembae planetanjkanj lemdaems lomanaenj tinalanj avuzlamaks?
Anónimo
mezaerdanga af naevtjsi lomanenj vaimaesj saeshka vijts koda mezaerda son taeraevtnij jukstams ajerdumasj kirjdaezj kaezhaenj pandumda
E.H. Chapin
mezaers jalgatnaenj shnamasna kaldaevgattaedaezj, dushmattnaenj modaeraemasna parkstattadaezj
Sant'Agostino
mezaers lomanatnaenj kisjksnan tjussna sinj seljmasnan tjusdast eraeviks taenaers mastarlangsa falu ulij torpingae
Bob Marley
mezaers torpingsj luvaevij kaljdaevks, taenaers son ulij maeljstushandij. Mezaerda son karmaj luvaevaema aerksaks son jumavtsi sonj maeljstuimans
Oscar Wilde
mezagae saeda staka koda vidaevajmae lomannaeks ulims, mezaegae saeda tjozhdae koda oladams
Fedor Michailovich Dostoevski
mezarda ashalj stama otsu afvkaksshisj saetnaenj kona pokadixtj edi nonatnaenj kona af pokazj jarmak saevaenjdixtj jotkava
Vandana Shiva
mezärda kulsi sä, kijä mäljsonza kirdjsamazj, marxtonza kulsi ezdonk päljksovok
Miguel de Unamuno
mezsj fkändi jarxtsambälsj, iländi kuloftomasj
Titus Lucretius Caro
mijnäsj - tä kijä tusj fkä partijästa di suvasj ilä partijäs, a sä kijä muzä vidä kitj - tä lomansj konasj sä ilä partijästa sasj tonj partijäzot
Georges Clemenceau
minaek ujsank aschixtj sembae para maelxjnae, kenaerjdaemanae, rahamanjkae 'di peedjkshnaemanae, intaj taga atsaerksnaevak, rizfanjkaevak
Hippocrates
mindeenae ulij koda tonadums kirjdaemati targaj lomattnaenj ezda. Mezaerdanga naeaenae targaj lomanj kona ulaelj af targaj lomatnaenj karsha
Sandro Pertini
minj eraefanjkae aschij esjotaem taevaenjkaenj ezda, kodaga 50 000 kizada ingaelae
Rita Levi Montalcini
minj kojnjkae petjsazj minj shachaeviksaenjkaenj eljbaedjkssna, keljgaemanjkae - minj kojnjkaenj eljbaedjkssna
José Ortega y Gasset
minj otsudanga otsu 'di inaedanga inae satvks tae minj eraefsj; sembae ilatdf: azurundama, kozaekaduma, kudunj marama - tae ansaek shamavkssj and vasjkavtnaemasj
Michel de Montaigne
minj praevijnjkae af ansaek jonjuks tisamazj, korundi minj saeda peljksaks tisamazj
Simon Wiesenthal
minj sae mezae ilaedjvtnaezj taeaenjdtaema
Aristotle
Minj sae mezae minj jarxtsasasjk.
Ludwig Feuerbach
minj sembae marstanj ushaedksanjkae, minj sembae menaeljbotmatjkae taeshttnaenj kasftj ezda shachfaljxtaema, saes minj sembae avkuks akatama-dugantama
Margherita Hack
modatjkae uli kedj, kedtj ulixtj urmasna, vaejxkae urmanj laemats - 'lomansj'
Friedrich Wilhelm Nietzsche
mon anuklafninae esj praezinj kulumati kolma tjozhattj pezhaetj marxta, anjtsek af vaexkaevak maelidima marxta
Fabrizio De André
mon arxtan sembae koda arjsaesa, af koda naejsa
Pablo Picasso
Mon aschan sembae mon vasaedaenj paeljksats.
Alfred Tennyson
mon keman mezaerdanga minjdeenek ulij koda eraems azurksshivtama
Jorge Luis Borges
mon kundasainae ansaek valxt setjmaelmatj mazuptumati
Eduardo Galeano
mon mezegae af sodasa taeninj literaturatj kuvalma. Mezaera pingae monj avaldunj sjormadixtnaenj ulxtj grektnae
Jorge Luis Borges
mon sembae sedisa kojtj inksa mezaerda son araj inae sjuduftnaenj inksa
Romano Prodi
mon sinj vaetijsna - minjteenae eraevij molaems meljgast
Alexandre Auguste Ledru-Rollin
mon tae mon edi monj tuvtal tevtnae
José Ortega y Gasset
Mondeenae erjavij valmorama azundums saenj kolga, mezaenj kolga ash koda valsa azums.
José Hierro
monj kemamazae: sembae lomattj paelaezt
Quintus Horatius Flaccus
Monj koigezä veshendems videsj erjafsa, erjafsjkä videtj esa.
Miguel de Unamuno
monj maaljstuimazae af saenj kolga inaejan eli af, intaj saenj kolga ingaeldan mon shinj jotazj eli af
Eduardo Chillida
moraftumasj saeka koda sodamakeljgimasj
Pascal Quignard
moravtixtnae naet stamt lomattj kona aschixtj taeshtijnj maeljsa
Achille Campanile
m'zoltt - tonj peixnä af anjtsek jarxtsamandi, suskomandivok
Man Ray